Tapasin mahtavia ihmisiä sairaalan kahvihuoneessa. Fiilistelin vanhasta radiosta suomipoppia pestessäni hammasharjalla kuntoutusvälineitä ikkunattomassa huoneessa. Hymyilin odotushuoneessa istuvalle mummolle, joka hymyili onnellisesti takaisin. Taksvärkki ei ollutkaan niin kamalaa.
Muistin miten vihaan epäonnistumista, onneks mulla on yks ihana jonka kanssa ei tarvinnu vaihtaa ku pari sanaa ja heti tuntu paremmalta.
Mulla oli pitkä päivä.
P.S. menkää alas, äänestäkää, ja saatte kivan postauksen sen kunniaks että teitä on yli 20♥
Kuvat on periaatteessa aika pelottavia... :)
VastaaPoistaOlet suloinen. ♥
Niimpä! Opin käyttää huonoa valaistusta hyväkseni :) pieni kuningasfiilis. Ja kiitos olet itsekkin varsin söpö ;)
Poista