25.9.2012
kirjan kannet sotkettu, sivut täynnä turhautumista
Jostain syystä mä unohdan aina mitä pitäis sanoo. Ja mun lauseen muodostaminen kestää vähintään yhtä kauan ku meijen koulun arviolta 100 vuotiaalla ussan opettajalla. Mä ajattelen liikaa. Ja mun ajatus harhailee tosi helposti, huolestuttavan helposti. Esimerkiks jos puhun jonku kanssa ja lintu lentää mun näköpiiriin nii rupeen kelaa sitä lintuu ja että se on eläin ja että tunteekohan se surua.... Ja siinä vaiheessa kaveri kattoo sillee "sano nyt jumalauta se lause loppuuuun...."
Mun sängyn pohja on rikki, sängyssä on siis kuoppa. Unen laatu paranee siis entisestään.
Musta alkaa tuntua, että oppikirjat kirjotetaan hepreaks.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Miksi ne ihmiset, jotka näkivät Teräsmiehen ensimmäisenä ja luulivat häntä linnuksi tai lentokoneeksi, olivat niin innoissaan? Koska Sade oli paikalla. Tässä yksi teoria. :) On pitäny kommentoida jotain jo kauan, mutten oikeen oo keksiny mitään. Sulla on miellyttävä blogi.
VastaaPoistaAww ehkä söpöin kommentti ikinä :) kiitän ja kumarran.
PoistaEi. Hepreaa voi ymmärtää, jos vaan jaksaa opiskella. Koulukirjoja ei.
VastaaPoistaMustavalkokuvia. <3 Ja muumimuki. :)
:D totta. Mustavalkokuvat ja muumit ne on rakkaus. <3
PoistaVoi että, oon niin ilonen että satuin löytämään sun blogin! Ihan juuri nyt sattumalta, tää on just sellainen, mistä tykkään kovin! :)
VastaaPoistaOi ihana! Tälläset kommentit pelastaa päiviä. :)
Poista